"Kahvikranaatti"

7.k:n Kekkilänniemessä oleva vartio todennut, että 4.12 klo 19 aikaan oli joku pehmeä ammus räjähtänyt niemen vaiheilla ja sen jälkeen ulkona liikkuneet miehet olivat tunteneet silmissään kirvelyä,huulensa tahmeiksi ja kurkussa kuivuutta. Miehet vetivät naamarit päähän. Jälkeenpäin oli pää tuntunut sairaalta. Ilmassa oli tuntunut poltetun kahvin haju. Kss.Ups. Etsi ammuksen putoamispaikkaa, mutta tuloksetta. (Katkelma III/JR29 sotapäiväkirjasta)

Keljan alueelle sijoitettu JR29 oli muodostettu Keski-Suomen alueelta. Komentajaksi määrättiin Jyväskylän Suojeluskuntapiirin päälikkö Jääkärieverstiluutnantti Teuvo Wartiovaara. Rykmentissä taisteli mm. Viitasaaren,Saarijärven ja Konginkankaan miehiä. Kalustopulasta johtuen rykmentistä ei saatu määrävahvuista. Rykmentin III pataljoona sijoitettiin kartan alueelle Keljaan. Joulupäivänä -39 vihollinen teki yllätyshyökkäykset Suvannon ylitse ja sai rannan tuntumasta sillanpäät kolmesta eri kohden, myös Keljan-Runteenmäen alueella 8. ja 9. komppanian saumassa. Oma tiedustelu väitti alueelle päässeen noin joukkueen verran vihollisia. Äkkiä joukkue muuttui komppaniaksi ja se sai pysyvän sillanpään Keljan pelloille. Alueelle alistetttiin vastahyökkäykseen JR30 (Kempin rykmentti) 6.komppania mutta komppania kärsi kovat tappiot ja vastahyökkäys tyrehtyi. Myös samana päivänä yritettiin samaa JR28 III pataljoonan kahdella komppanialla mutta taas joukot vedettiin takaisin kovien tappioiden vuoksi. Illalla JR29 komentaja vapautettiin Keljan alueen puolustuksesta ja alueen otti komentoonsa Taipaleen lohkon komentaja Matti Nurmi.Lopulta alueelle 27.12 komennettu Er.P6 Kapteeni Oiva Saarelaisen johdolla tekemä toinen vastahyökkäys ilman tykistön tukea (tykistöä oli mutta sitä ei saatu sidottua hyökkäykseen) tuotti tulosta ja rajun lähitaistelun jälkeen vihollinen pakeni jäätyneen Suvannon ylitse takaisin. Er.P6 kärsi kovat tappiot hyökkäyksessä, 49 kuoli ja kokonaistappiot olivat n.150. Upseeri tappiot olivat kahdeksan esim. 1. ja 2. komppanian päälliköt kaatuivat.

JR29 tuli 1.1.1940 JR20 (eli uudistetut numeroinnit, eli vanha numero -9)!

Kartassa oleva punainen merkintä kuvaa nähtävästi vihollisasemia ja Runteenmäen ja Pähkenikan välillä on myös pataljoonan komentopaikan merkki. Lisäksi Pähkenikan niemessä on hennosti näkyviä asemapaikkoja.

Oikeassa reunassa näkyy merkinnät.

1.3.1940 otettu ilmatiedustelukuva Suvannosta Kekinnniemen ja Keljan kohdalta. Suvannon eteläpuolella näkyy Lapinlahden kylä. Kekinnniemi yläreunassa jossa oli kiinteät 57mm Kaponier kanuunat 4kpl  sekä kaksi konekivääribunkkeria.

Alkuperäinen ilmatiedustelukuva (Agfa-Lupex)

Kannaksen lukko

Leipäsuon lohko

5.divisioonalle määrätty "Kannaksen Lukon" puolustusaluetta kavennettiin 11 joulukuuta -39 annetulla käskyllä. Leipäsuon ja Kattilaojan lohko siirtyi Taavetti Laatikaisen komentamalle 1.divisioonalle. Leipäsuon lohkolla oli 1.prikaati jota komensi Einar Vihma. Tämä kovaotteinen rohkea, joukkoa edestä johtava Jääkärikenraali menehtyi tykistökeskityksessä elokuussa 1944 Ihantalassa. Vihmaa odotti sodan jälkeen useat oikeuden käynnit esim. vankien ja omien karkureiden teloittamisista. Kartassa on merkitty kolme paria konekivääripesäkkeitä, neljä punakynällä ja kaksi lyijykynällä. Keskimmäiset merkinnät osuu Leipäsuon tunnettuun tukikohtaan "Raveaan". Punakynä saattaa tarkoittaa miehitettyä kk. asemaa ja lyijykynä "kylmää" asemaa. 1.Prikaati oli Leipäsuonlohkolla lähes koko Talvisodan ajan siirtyen maaliskuussa -40 rannikon puolustusryhmään Viipurinlahdelle. Karttaan kirjoitettu taustapuolelle "Lähteenlohko, Merkki, Leipäsuo, Mustaoja (joka alleviivattu).

Oikeassa alareunassa näkyy konekivääriasema merkinnät, lisäksi löytyvät legendaariset Merkki,Lähde,Summankylä...

Tauspuolella tekstit Lähteenlohko, Merkki,Leipäsuo,mustaoja joka alleviivattu. Lisäksi nurinpäin lukee Lähteen loko

Sama kartta leimalla "Muolaan Suojeluskunnan Paikallisesikunta"

Merrkintöjä Heikurilassa L,M,1,2,3

Summa summarum

Talvisodan legendaarinen Summan alue. Summankylän lohko kuului "Kannaksen lukkoon". Sodan alussa 5.Divisioona vastasi "Kannaksen lukon" puolustamisesta eli Summanjoen ja Muolaanjärven välisestä kannaksesta. Joulukuussa 1939 lohkoa kavennettiin ja vasemman siiven otti komentoon 1.divisioona (Leipäsuon ja Kattilaojan lohko). 5.divisioonalle jäivät täten Summakylän lohko,Munasuonlohjko ja Lampeistenojan lohko. Karttaan merkitty Huumolan autioon "E" eli Esikunta. Huumolan autiossa sijaitsi Talvisodan alussa KTR5 III patteriston esikunta. KTR5 oli 5.divisioonan operatiivinen tykistörykmentti ja sen kolmas patteristo oli Summankylän tukipatteristo. Lisäksi kartassa ympyröitä "Summa" sekä merkitty kolme pienenmpää ympyrää Summan itäpuolelle.Yksi ympyrä osuu korsu "SK10":neen ja toinen "porras" asemaan. Lisäksi Summankylän oikealla puolella oleva metsäniemeke on ympyröity. Nähtävästi ympyröidyt kohdat ovat tulenjohto ja tähystyspaikkoja. Huumolan Aution eteläpuoleiselle kukkulalle on vedetty jana korkeuskäyrä 40 kohdalle, jana tykistön taktillisissa merkeissä tarkoittaa "kevyt kanuunapatteri tuliasemassa" . Summankylän lohkon puolustamisen aloitti EVL Ilmari Karhun JR15. JR15 sotapäiväkirjasta Summan puolustuksen toimintakertomuksesta loppu"sitaatti": 
" Summan taistelussa on suomalainen sotilas osoittanut olevansa edelleen suomalaisen soturin mainehikkaiden perinteiden arvoinen. Summassa- samoinkuin monissa muissakin sodan 1939/40 taisteluissa-suomalainen sotilas on todistanut omaavansa sellaisen taistelukunnon, rohkeuden ja kestävyyden, että se ylittää kaikki matemaattisella ja materiaalisella pohjalla suoritetut laskelmat. Säilyttäköön suomalainen mies edelleenkin nämä ominaisuutensa.

( Katso linkki sotapäiväkirjaan jossa näkyy Summan linnoitukset yms.: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1589367

Tulossa: Viereisten lohkojen karttaselvityksiä. "Merkki" ym.