Kollaa kestää!, ja ”Simuna” eli Simo Häyhä sekä ”Marokon Kauhu” eli Aarne Juutilainen ja "Mäski" eli Arnold Majewski ovat tunnetuimpia legendoja joita Laatokan Karjalan taistelut Talvisodassa tuntevat. Rintamaan oli sijoitettu eversti Lauri Tiaisen 12. divisioona ja siihen kuului JR34 komentajanaan Wilhelm Teittinen sekä Juutilainen ja Häyhä samassa rykmentissä, Juutilainen ensiksi komppanian päälikkönä ja myöhemmin myös pataljoonan komentajana. Majewski aluksi Kevyt os.12 komentajana ja myöhemmin JR34:ssa pataljoonan komentajana. Majewski kohtasi loppunsa jatkosodassa Rukajärvellä. Tyylilleen uskollisena, pääpystyssä. Lisäksi divisioonaan kuului ainakin JR35,36, KTR,Kev.Os.,Viestikomppania,linjanrakennuskomppania (eli nämä on kaikki numero tunnukseltaan 12, niinkuin yleensä divisioonanumeroinnin mukaisesti!), 23. ja 24. pioneerikomppania. 23. pioneerikomppanian komentaja oli Jääkärikapteeni Julius Saaristo, jonka kartta alimmaisena koskien suojaamissuunnitelmaa puhelinyhteyksistä Kannaksella 1920-luvulla.
Venäläisten viivyttäminen saatiin loppumaan Kollaanjoen tasalle joulukuun -39 alkupuolella jonka jälkeen alkoi kuluttavat torjuntataistelut tykistöä, jalkaväkeä, panssareita ja jopa yli 40 asteen pakkasta vastaan. Vihollisen tyyli hyökätä suoraan tiensuuntaisesti muuttui viimeistään maaliskuussa -40 jolloin käytiin kovia taisteluita myös vihollisen selustaan kiertämistä vastaan. Kollaan varsinaisen rintaman eteläpuolella luultiin maaliskuun alussa kiertävän erillisiä hiihto-osastoja. Näitä vastaan kävi JR34 ja esim. Sissip.4, tehden myös vastaiskuja. Todellisuudessa suomalaiset eivät tienneet että alueelle oli sijoitettu divisioonan verran joukkoja.
Sodan toiseksi viimeisenä päivänä vihollinen sai ison sisäänmurron varsinaiseen rintamaan, jolloin divisioonan komentaja aikoi luopua koko puolustuslinjasta mutta rintamakomentajien vähättely tilanteeseen liittyen sai rintaman kestämään ja pysymään klo 11.00:ta 13.3.-40 jolloin sota loppui ja Juutilainen joutui taas tyytymään rauhanaikaiseen oloon.! "Terror of Marocco"
 |
| Keskellä karttaa näkyy Kollaanjoki linja. |
 | |
| Korpijärven pohjoispuolella lyijykynämerkintöjä alueella jossa oli sijoitettu esim. Sissip.4 (näkyy huonosti kuvassa) |
Jännä tapaus, että sodassa käytettiin itsenäisyysajan alkupuolen vanhoja saksalaisten tekemiä karttoja. Olisiko syynä ollut jonkinlainen resurssipula? Tavallaan sodanansiota, että karjalasta noinkin paljon säilynyt tarkkoja karttoja, joita juurikaan muualta Suomesta ei noin tiheästi ole tehtykään.
VastaaPoistaNiin kyllähän sota-aikana käytettiin paljon vanhentuneita karttoja. Jatkosodan aikana aloitettiin oikeastaan vasta uudet kartoitukset ja tehtiinkin paljon ns. pikakarttoja etenemisalueilta. Kyseinen Saariston kartta ei nähtävästi liity Talvisotaankaan vaan aiemmin tehtyihin suojaamissuunnitelmiin. Huomaan itsekkin että eniten tarjolla on sota-ajalta venäläistä alkuperää olevia karttoja sekä niiden "suomennoksia ja saksannoksia". Raja-alueiden ja varsinkin rajan ylittävät kartat olivat luonnollisesti "arka" aihe ennen sotia ja taitaa vielä olla tänä päivänäkin.
PoistaKyllä. Ilman karttoja oli hankala käydä sotaa. Kaikki kunnia saksalaisille. Tarkkuus ja tiedustelut ennen kaikkea.
VastaaPoistaKartoista myös taisteltiin. Politrukkijohtoinen partisaaniryhmä teki tuli-iskun Saijjassa kesällä 1941. Suomalainen kuljetuskolonna tuhottiin lähes täysin. Isäni pääsi nopeana pikkupoikana livahtamaan tuhotun kuorma-auton lavalta auton alle piiloon täriseen.
Seurasi miten komea upseeri koppalakki päässä käskytti hakemaan vain karttoja. Varmaan näki pojan mutta herrasmiehenä ei heittänyt kranaattia. Jos olisi, en tätä kirjoittaisi. Se on pienestä kiinni! He