YXTA eli Uhtua
Venäläisestä sotasaaliskartasta painettu versio.
Jatkosodan alussa Suomen 3. AK komentajanaan Siilasvuo alistettiin saksalaisten käyttöön etenemään Saksan armeijan oikeassa sivustassa kohti Muurmannin rataa. Suomussalmelta lähtevä pääpainopiste suunta eli Ryhmä F (Fakernäs) eteni Uhtuan kautta kohti Vienan Kemiä. Pohjoisemmassa eteni Kuusamosta Ryhmä J (Turtola) kohti Kiestinkiä ja osa joukoista sivustassa myös kohti Uhtuaa. Ryhmä J:n eteniminen Uhtuan suuntaan peruttiin teiden puuttumisen vuoksi ja nekin joukot ohjattiin kohti Kiestinkiä. Uhtuan suunnalla varsinainen Uhtuan kylä jäi saavuttamatta, saati Muurmanninrata. Taistelut jysähtivät paikoilleen syksyllä -41 ja jatkuvat joukkojen siirrot Kiestinkiin avuksi surkastuttivat divisioonan reilusti alilukuiseksi joten hyökkäyksiä ei voitu tehdä. Vastaiskuja Ryhmä (myöh. Divisioona ) J:n alueella tehtiin mutta riitely saksalaisten kanssa johti Kiestingin alueen luovuttamiseen saksalaisille. Uhtuan alue jäi vielä 3.AK:n 3.divisioonan johtoon ja siellä kenttävarustustyöt aloitettiin ja pitkä asemasotavaihe kului partioinnissa ja vastasissitoiminnassa. Vasta sodan loppupuolella Uhtuan alue alistettiin saksalaisten komentoon mutta sinne jäi kylläkin suomalaisjoukkoja ainakin reserviksi. Varsinaisia suuria taisteluita ei käyty.
Kartta kuvaa ison alueen Uhtua-Vuokkiniemi-Tuoppajärvi alueesta. Punainen viiva on rintamalinja ja pohjoisosassa on nähtävästi pisteytetty myös kenttävartiot. Uhtuan alueella on piirretty uudet huoltotiet sekä pienenellä näkyy myös kuuluisat Eldankanjärvi ja Kis-kisjärvet. (Kis-kiskukkulat).
Aiheesta ja alueesta on myös lukemattomia kirjoja (ei ehkä sanan oikeassa merkityksessä kovinkaan monta).Ainakin Reino Lehväslaiho on kirjoittanut monta Uhtuan suuntaan nojaavaa hyvää sotakirjaa lähinnä sissitoiminnasta.
 |
| Uhtuan (Yxta) länsipuolella oleva Tetrivaara (r.Tempusaapa). Sen itäpuolella piirretyn tien kohdan bapaku sanan alla on Eldankanjärvi ja vielä tietä itään mentäessä kaksi pientä järveä on Kis-kisjärvet. Pohjoissemmaksi mentäessä "punaista viivaa" tulee Röhö. (järven rannalla jonka poikki viiva kulkee. |
 |
| Keskellä Nuokkijärvi jonka länsipuolella Kiimasjärvi jonka kautta Osasto Kekkonen eteni Rukajärvelle (oikeassa alakulmassa oleva Ругозеро) . |
Hei,
VastaaPoistaja paljon kiitoksia näistä lataamistasi kartoista! Kysyisin yhtä asiaa. Sattuisiko sinulla olemaan sellaista karttaa, josta näkyisi Rajakonnun kylän eteläpuolella oleva Tsemin kylä ja kylästä Rajakonnun ja Vitelen väliselle tielle johtava tie? Yritän nimittäin seurata erään sukulaismieheni sotaretkeä ja paikantaa hänen komppaniansa täsmällisen sotapäiväkirjassa mainitun sijainnin kartalle. Mistään Internet-lähteestä en ole löytänyt tätä Tsemin kylää. Karttaluettelosi mukaan kartta nro 72 saattaisi olla lupaava: IKK P-36-78-b,-r,79-A,-B,89-b,90-A,-b,-r,91-A,-B,101-A,b,102-A,b - Topo, CCCP, Koostuu 13 osasta, Vitele,Rajakontu,Repola.
Terv., Juha Tuunainen
Terve! Kiitos kommentistasi. Etsiskelen sinulle tuon kylän, löytyy melko varmasti. Menee nyt tällä hetkellä vaan aikaa ennenkuin kerkiän etsimään, oliko mikä komppania/rykmentti jota etsiskelit?
VastaaPoistaT:Joni
Suurkiitos! Eikä mitään kiirettä. Kyseessä on Jalkaväkirykmentti 2:n 6. komppania. Kyseessä ovat 30.6.1944 käydyt taistelut, joista kerrotaan tässä I/JR2:n sotapäiväkirjan kohdassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3418369.
VastaaPoistaTerv., Juha
Terve! Uskoisin että kylä löytyi kartoista nimellä Seppi. Kirjasta Syväriltä U-asemaan löytyy vahvistus kyseisen rykmentin sijoittumisesta kesäkuun 30:nä linjalle Laatokka-Seppi-Kappa. KArtat on aika isossa mittakaavassa mutta jos saan sähköpostiosoitteen niin voin laittaa kuvia. Venäläisistäkin kartoista löytyy kaksi eri tyyppistä nimeä kyseiselle kylälle.
Poista