Portinhoikka-Tali

Portinhoikka





Iso kartasto jatkosodan kesän 1944 taistelualueista. Merkintöinä kesäkuun 27. päivän Jääkäriprikaatin hyökkäys Leitimojärven pohjoispuolella jolla oli tarkoitus levittää rintama ja saada aiempi puolustuslinja vallattua takaisin Leitimojärven itäpään tasalta. Hyökkäys pysähtyi merkintöjen tasalle ja siinä onkin merkitty hyökkäyksen suorittaneet joukot. JP2,3,4 ja 5. jotka muodostivat kyseisen JPr:n komentajanaan Puroma sekä I/JR50 joka ”heitettiin” reservistä (ympyröity R Kyöpelinvuorella) hyökkäävän joukon perään. Reserviksi siirrettiin JR30 joka ei tosin ollut vielä siirtynyt tälle alueelle. Seuraavana päivänä näistä joukoista muodostettiin Ryhmä Lagus, Talin puolustusta varten. Kuten tiedetään, heinäkuun puolella rintama oli jo Ihantalassa. Huomaa myös Konkkalanvuoren merkinnät sekä kysymysmerkki Tali-Portinhoikka tiellä. Punaisella viivoituksella on merkitty nähtävästi vihollisen joukot.(5+1 ja 8 ovat varmaan pataljoonien määriä)?

Muita kesän -44 keskeisiä taistelualueita alakuvissa. (mm. Ihantala jossa Kannaksen taisteluiden merkittävä komentaja Einar Vihma kuoli kirkonmäellä vihollisen keskityksessä.)

U-ASEMA

Kartta Salmi


Suurhyökkäys Syvärillä alkoi 21.6.1944. Suomalaiset olivat linnoittaneet hyvin PSS-aseman eli Pisi-Saarimäki-Sammatus linjalle. Mutta suomalaisjoukkojen vähyys taisteluissa mursi tämän puolustuslinjan vuorokaudessa ja kesäkuun 23. 1944 Neuvostoliiton tekemä maihinnousu Laatokalta Tuuloksen alueelle aiheutti sen että VI Armeijakunnan komentaja Blick päätti vetäytymisestä Tuulosjoen taakse ilman Aunuksen ryhmän komentaja Talvelan lupaa, joka oli vastaiskuhyökkäyksen kannalla. Tärkeimmäksi vihollisen etenemiskohdaksi osoittautui Laatokan rantatiet.

Päämaja määräsi Aunuksen joukkojen vetäytymisen takarajaksi u-aseman joka kulki 60 kilometriä pitkänä Laatokasta Loimolaan. Kannaksen taisteluihin siirron takia joukkoina oli enää yksi armeijakunta sisältäen kolme divisioonaa, 5,7 ja 8.divisioona ja lisäksi reservinä toimi 15.prikaati. Vihollisjoukkojen nopea ”takaa-ajo” Laatokan rantatien suunnassa laittoi joukot sekaisin ja esim. suomalaisjoukkojen vetäytymiskolonnat venyivät kilometrien pituisiksi.

Pikalinnoitteiset asemat eivät kauan pidätelleet vihollista ja esim. Miinalajoelle määrätty väli-asema murtui päivässä ja tällä lohkolla olleet 5. divisioona ja 15.prikaati vedettiin Tulemajoen linjalle josta ei saanut vetäytyä kuin käskystä. 15. prikaati ajettiin loppuun vetäytymisen suojaavana joukkona ja Tulemaan tullessa se siirrettiin lepoon Likolammen alueelle. Jo seuraavana päivänä todettiin 20 kilometriä pitkä etulinja 5. divisioonalle liian pitkäksi ja niinpä IV/15.pr siirrettiin etulinjaan vapauttaen Päämajan alaisen Rajajp 3:sen reserviin. Lisäksi alistettiin III/15.Pr sillä ehdolla ettei sitä laitettaisi etulinjaan. JR44 sijoittui kartan esittämälle alueelle 7.7 ja 8.7 sitä alettiin siirtää Pitkärantaan. (Karttaan merkitty JR44 9.k jolle annettiin 6.7 yöllä ja toisen kerran päivällä tehtäväksi eteneminen nuolien suuntaisesti purolinjalle siinä onnistumatta.) Nämä sijoitukset näkyvät kartassa joten kartta sijoittuu tältä osin ajalle 3.7-44 ja siitä eteenpäin. 10. päivän tienoilla joukot miehittivät viimeisen taka-aseman eli U-aseman joka oli keskeneräinen sisältäen kumminkin betonisia kestolinnotteita ja koko aseman pituudelta piikkilankaesteen. Erikoisuutena myös oli linjan taakse kaivettu panssarikaivanto. Kartassa yläkulmassa näkyy pätkä U-asemaa, sijoitettuna sinne on merkitty ainakin ErP.15 ja jokin rykmentti luultavasti JR2. Lisäksi Jänölammella teksti SIS., voisiko tarkoittaa sisäänmurtoa?

Syskyjärven taisteluja

Kartta Käsnäselkä




Talvisodan alussa oli Laatokan Karjalaan sijoitettu IV Armeijakunta komentajanaan kenraalimajuri Woldemar Hägglund. Armeijakunta koostui kahdesta divisioonasta. Pohjoisempana Suojärven (Hyrsylänmutkan) alueella 12.D komentajana Eversti Lauri Tiainen. Kyseinen divisioona tuli tunnetuksi Kollaan torjuntataisteluista. Etelämpänä Laatokan rantateitä sulkemassa oli 13.D eversti Hannu Hannukselan komentamana. Kyseinen divisioona taasen on tunnettu moteistaan joita se sai muodostettua jatkuvilla vastahyökkäyksillä useita varsinki Käsnäselkä-Koirinoja väliselle tielle. Mottien "kypsytykseen" osallistui myös 12.D kun divisioonien raja käännettiin pohjois-etelä suuntaiseksi. Joulukuun 3. 13.D vastahyökkäyksen epäonnistuttua suomalaiset joukot vedettiin Kitilä-Ruokojärvi-Syskyjärvi tasalle. Kartassa näkyvät puolustusmerkinnät ovat kyseisen pääpuolustuslinjan itäisin pää eli Varpajärven lohko. Lohkolla oli sodan aikana useita yhtymiä ja taisteluosastoja ja se toimi myös vastahyökkäyksen aloitustasana useissa esim. Syskyjärven ympäri tehtävissä hyökkäyksissä sekä esim. divisioonan ensimmäisessä vastahyökkäyksessä Uomaa-Lavajärvi suunnille (Siirantien suuntaisesti). Vastahyökkäykseen oli muodostettu taisteluosastoja eri pataljoonista Esim. Taisteluosasto Autti (Pietari Autti) johon kuului neljä pataljoonaa ja lisäksi kaksi esikuntaa. Tst.O.Autti oli muodostettu Ryhmä Jousimiehestä jota komensi Hannes Olkkonen. Lisäksi 12.D:stä annettiin avuksi sivustaosasto Ryhmä Luoti (I/JR34 ja I/35). Luodin luodit menivät sekavassa tilanteessa omia päin ja osasto palautettiin takaisin Kollaan suunnalle. Kyseinen vastahyökkäys tukehtui Kotajärven-Pyhäjärven alueelle ja varsinaiseen tulokseen ei päästy joten osastot vedettiin takaisin. Jatkuvat vastahyökkäykset joulukuussa alkoivat huolestuttamaan ja kuluttamaan vihollista ja tuloksiin päästiin 27.12 jolloin Lemetistä itäänpäin kulkeva vihollisen huoltotie saatiin katkaistua ja 6.1 alkaneella isolla hyökkäysmuodostelmalla alkoi vihollisjoukot sitoutua motteihin. Lopulta Lemetin tiellä oli useita motteja ja Laatokan pohjukassa suuri Kitilän motti jota tosin vihollinen sai huollettua ilma ja jääteitse.

Sotatoimissa on hyvin yleistä kun joukkoja käytetään vastahyökkäyksiin niin muodostetaan erilaisia ryhmiä ja taisteluosastoja. Kitilä-Lemetin alueella seuraavia:

Ryhmä Oinas joka myöhemmin muutettiin taisteluosastoksi. (Kitilä-Syskuyjärvi alueella)
Ryhmä Jousimies jonka alaisia osastoja ainakin Tst.os Autti, Tst.os. Neito ja lisäksi muita yhtymiä olivat Os. Martti, Os. Tykki, Ryhmä Lohikäärme, Os. Patojärvi, Tst.Os. Mehiläinen, Ryhmä Keihäs, Ryhmä Vaaka, Tst.Os. Valkama, Tst.OS. Ruusuvuori,Os. Hyöky, Tst.Os. Kilpa, Tst.Os. Tiikeri,Tst.os. Ruusu, Tst.Os. Tähtinen.




Lemetin tielle yhdeksään eri mottiin hajoitetun vihollisen 18. Jalkaväkidivisioonassa taistelleen N.I. Klimovin päiväkirjoihin perustuvan kirjan, Kuoleman Divisioona, eräs katkelma:



Kaikkein vanhimmat Rybakov ja Samoznajev lähtivät illalla sahaamaan mäntyä. He lähtivät jäniksen perään mutta saivat karhun: he olivat törmänneet hevosennahkaan. Kaikki sisämykset ja luut oli jo aiokja viety, mutta nahka oli jätetty, se oli peittynyt kuuraan. Mikä onnenpotku! Nahka muistutti kattopeltiä-jäätynyt, punaruskea, taipumaton ja koliseva, kun se raahattiin korsun kynnyksen yli. Nahka pilkottiin kahteentoista osaan, kullekkin pala. Häntä arvottiin, sen voitti Kutjukov. Hän kiinnitti hännän budjonnovkaan ja lausui jotain tälläistä: "Hevosenhäntähusaarit kävivät täällä ja söivät mahansa täyteen tammasoppaa,tammasoppaa." Nahan sulettua kaikki tarttuiovat toimeen: puhdistivat ja yrittivät karvoa osansa, mutta ei se niin vain käynnytkään. Karvat olivat kuin rautaa. Ne ajeltiin ja irroiteltiin, millä voitiin. Sitten nahka leikattiin suikaleiksi ja pantiin kiehumaan. Kun se oli kiehahtunut, se otettiin vedestä ja siitä kaavittiin loputkin karvat, sitten se leikattiin kuutioksi ja pantiin taas kiehumaan...Nahka paisui ja pehmeni, keittäminen tuntui kestävän ikuisuuden, mutta lopuksi kuutiot muistuttivat kotitekoista makaronia.




Tulossa myös pohjoisempien alueiden esittelyt: Esim. Kollaa ja Hyrsylänmutka.

Varpajärvenlohko syskyjärven ja Varpajärven välissä. Siirantie lähteen etelään.

Vihreä alue kyseinen kartta, lisää tulossa viereisten karttojen taisteluista.

Sotasuunnitelmia Kannakselle

Raporttikartta Yleisesikunta 5

Kartta on hyvin mielenkiintoinen. Siinä on kuvattu talvisodan mahdollinen vihollisen eteneminen. Vihollisen keskittämiset sekä painopistesuunnat merkitty Terijoelle ja siitä kohti Uusikirkkoa, Kivennavalle ja siitä kohti Muolaata ja VAlkjärveä sekä Raasulista Raudun kautta kohti Taipaletta. Suomalaiset joukot jaoteltu ensiksi divisioonittain sekä rykmenttien numeroilla jotka pitävät todellisuuteen suht' hyvin paikkaansa. Esim. Taipaleessa Jr21,23,24,. Viipurin eteläpuolelle JR1,2 ja 3 jotka olisivat olleet normaalisti rykmenttejä mutta sodan alkaessa ne oli prikaateja. LISÄKSI merkitty jopa päivämäärät milloin vihollinen on milläkin tasalla esim. 9-10.10 rintamalinja olisi Kiimasjärvellä ja Pölläkkälä olisi vallattu vihollisen toimesta. Sivuun laskettu seuraavasti:7D 10 pataljoonaa, 8D 10-11 pataljoonaa, Wiipurin rykmentti 10-12 pataljoonaa, Osasto A 10-12 pataljoonaa.

Osasto 4

Linnoitusjoukot

Rintamilla tehtiin muutakin kuin ammuttiin. Kartassa mainitaan esim. os.4/V joka tarkoittaa viidennen armeijakunnan osasto 4:ä: Osasto neljä oli armeijakunnan esikunnan alainen osasto joka vastasi reserviläisten, työvelvollisten,sotavankien ja luovutetun alueen henkilöstöjen käyttämisestä rintaman rakennustöihin. Yleisimmät rakennustyöt olivat lentokenttien ja teiden rakentaminen ja kunnossapito esim. Kapulatiet , kiinteä linnoittaminen esim. Betonityöt, sahaustoiminta, maanviljely, sekä yleiset rakennustyöt. Sotavankien käyttäminen työnteossa lisääntyi koko sodan ajan koska reserviläisiä ja palkattua henkilökuntaa tarvittiin sotatoimissa.




Kartassa mainittu:

Os.4/V Ins. Maj. Junttila Latva puh Vega 13 (Latva on paikkakunta Syvärillä, Junttila oli viidennenarmeijakunnan osasto 4:n komentaja jatkosodan alkupuoliskolla)

Os.4/VI Ins.Kapt. Paasikallio Aunus 15 (komentaja ja puhelin)


Os.4/VII ins.Kapt. Setälä Älinna 77 (komentaja ja puhelin)


Katkelma VII AK:n osasto 4 sotapäiväkirjasta:


29.11-41 P461:1/ Lempoilan sillan viimeistelytöitä. Noin 1/2 9-11 Lempoilan sillan yli meni Hv-kolonna, 5kpl.~30 tonnin ja n.20kpl pienempiä hyökkäysvaunuja. Ins.Luutn. Tammilehto järjestänyt ja valvonut ylimenon ja sillan vahvistustoimenpiteet. Kulutuslankutuksen päälle telaketjujen kohdalle naulattiin lyhempien aukkojen yli 1":n lankut sekä pitkien aukkojen yli samanlainen vahvistus parruista. Silmämääräisesti ei havaittu mitään taipumia., 2/Edelleen pataljoonalla Leninin patsaan purkamistyö...