JR50 Koukkulassa

Tykistökartta Koukkula Vedos2. 17.12.1941

Lokakuussa -41 11.divisioona ja myös siihen kuuluva JR50 oli siirretty saksalaisen 163D:n avuksi suorittamaan hyökkäys Syvärin ylitse kohti Tihviää. Hyökkäys peruttiin ja JR50 mukaan lukien II/KTR4 ja Syvärilinnoitutykistön osia alistettiin 163D:lle. Divisiionalle luovutettiin lohko Laatokan rannalta Syväriin laskevaan Rudipuroon. JR50 oli asemissa myöskin kyseisen kartan alueella. Vihollisen taistelu ja tiedustelupartiot olivat jokapäiväinen "työ" Koukkulan puolustajien alueella. Mutta ei omastakaan partioinnista oltu luovuttu.
 Katkelma JR50 sotapäiväkirjan liitteestä nro:511 23.2.42

"Tilanneilmoitus nro22. Jr50:n alue 23.2.42. klo 15,00
1. Omaa jv.aseiden ja tyk:n häirintätulta.
     Oma partiomme ylitti yöllä 22/23 p. Syvärin Uuden Segesan pohjoispuolella olevan saaren pohjoispään kohdalta, eteni siitä noin 2km, suoraan itään. Tällä kohtaa kulkevalla vih:n huoltotiellä ei näkynyt mitään liikettä. Tien välittömässä läheisyydessä on korsualue, luultavasti III/JR 1074:n komentopaikka, yhden näistä korsuista miehineen tuhosi partiomme kasapanoksilla.
Oma pst.tykkimme on saanut osumia 2 katettuun pk.asemaan sekä erääseen bunkkeriin. Krh:mme on tuhonnut erään vih:sen tähystyspaikan."

Partio oli muodostettu rykmentin jääkärijoukkueesta.
JR50 pääosa siirtyi kesäkuussa -42 Syvärin yläjuoksulle.

Jelettijärvellä saksalaisten kanssa.

Valokuva Louhentien, Kiestingintien ja Jelettijärventien risteyksestä, Kiestingin 1 kilometri pohjoiseen päin.

Kartta Jeletjosero

Kartta on saksalaisten jälkipainatus joka on valmistettu huhtikuussa 1942 Varsovassa  venäläisestä vuoden 1938 kartasta. Kartalla näkyy Jeletjoseron (Jelettijärvi) alueella tukikohtia jotka oli miehittänyt SissiP 3. Se oli ottanut rintamavastuun Jelettijärven alueesta saksalaiselta III/SS-JR 6:lta. Lisäksi 1942 JR14 taisteli ja piti rintamia pystyssä tällä alueella. Oikeassa alakulmassa näkyy Kiestinki-Louhi junarata. Rata ja sen sivussa kulkeva tie on karttaan numeroitu alueelle tyypilliseen tapaan helpottamaan kiintopisteytystä. Pohjois-etelä suunnassa tietenkin on Muurmaanninrata joka oli tarkoitus katkaista Louhessa ja ottaa haltuun estäen neuvostoliittolaisten huolto ja täydennyskuljetukset. Mannerheimin toiveesta rata jätettiin katkaisematta pysyvästi, joka oli tärkeä ele länsimaita kohtaan. Toukokuussa -42 Syväriltä siirretty saksalainen 163.divisioona määrättiin AOK Lapplandin alaiseksi ja se otti rintamavastuun tällä alueella vapauttaen JR14:sta. SissiP3 jäi edelleen alueelle saksalaisten alaisuuteen. Erämaa-alueesta johtuen puolustus oli nojattu kenttävartio tukikohtiin sekä aktiiviseen partiointiin alueella.

Katkelmat Eino Pietolan kirjasta Tukikohta taistelee joka kertoo JR14 mahdottomalta tuntuvasta tukikohdan pitämisestä Jelettijärvellä -42.

"Aamu ei ollut vielä valjennut kun Paaso komensi miehet irtaantumaan. Tulitus oli kaiken aikaa hiljentynyt, se pysyi paikallaan, eivätkä ensimmäisen komppanian edessä olevat viholliset väistyneet. Venäläiset taistelivat sekä itään että länteen varustetuissa asemissa. Pohjoisella sivustalla suomalainen sissipataljoona oli katkaissut venäläisten huoltotien, mutta ei kyennyt hyökkäämään Kapasenjärven ylitse, eikä venäläisten hevoskolonnien kulkua järven jäällä voitu estää.  Paaso johti ryhmänsä takamaaston kautta kohti etelää. He olivat vajaan kilometrin etäisyydellä Alajärven pohjoisrannasta, pienen lammen rannalla ja pyrkivät arvuuttelemaan vihollisen sijaintia äänihavaintojen perusteella."...

..."-Siis Jänkä ja Jelettijärvi on menetetty, Paaso sanoi jurosti.
-Tarpeettomissa hyökkäyksissä on tapettu miesten parhaimmisto. On mieletön yritys alistaa tämä selkonen sivistyksemme piiriin. Paaso kokosi varusteitaan reppuun, tyrkkäsi kartan Karjalaiselle ja sanoi: -Tee ehdotus reitistä. Sinähän tunnet maaston. Karjalainen kävi karttaa lävitse ruutu kerrallaan, hylkäsi aikaisemmin käytetyn eteläisen järvireitin ja piirsi keveän katkoviivan Alajärven luoteiskulmaan.
-Koska vihollinen on katkaissut Alajärven sekä Jelettijärven välisen kannaksen, joudumme kiertämään Ahvenlahteen pohjoista reittiä. En mielellään veisi haavoittuneita aavalle jäätikölle näin valoisaan aikaan. Hyväksytkö tämän suunnitelman?"...

SissiP 3:sta tuli vuonna -43 I/15pr. joka sijoitettiin myöhemmin samoille alueille jossa saksalaisten 163D. oli ollut eli Syvärille Pisin ja Kuuttilahden alueelle.

Välähdyksiä tulevasta!

Vielä on iso kasa kuvaamatta ja osa vielä tutkimattakin. Mutta alla muutama kuva tulevasta!

Suunu saavutettu!

Tykistökartta

Kyseisiä karttoja valmistettiin "pikana" oikaisemattomista ilmatiedustelukuvista. Kirjainlyhenne T.T tarkoittaa"tähystys-ja tulenjohtokartta", ja niitä valmistettiin hyökkäyssuunnan mukaisesti yleensä esim. teiden suuntaisesti. Suunujoen tasolle joukot pääsivät lokakuun puolenvälin aikoihin. "Taistelut Suunujoesta" kestivät noin kaksi viikkoa ja siihen osallistui useita eri joukkoosastoja kuten 11.divisioonan JR29 ja 1.divisioonan  JR56 ja JR60.Pohjoisemmassa eteni Ryhmä Oinonen.

Petroskoin valtaus etelästä.

Kartta kuvattu 13.9 ja valmistettu vain neljä päivää myöhemmin 17.9. "pikakartta" nimensä mukaisesti menikin pikaisesti käyttöön koska Ruben Laguksen joukoista muodostettu Osasto Björkman sai Lagukselta käskyn 25.9  hyökätä Uuteenselkään ja katkaista Petroskoihin menevä rata ja tietenkin edetä siitä kohti Petroskoita.  5.10 Petroskoi oli vallattu useasta suunnasta tulleilla joukoilla.

IK-Pikakartat Suojun as. (3kpl)

Kartan alueella taisteli 4.divisioona jonka rungon muodostivat JR5 ja JR25. JR5 komentaja oli heinäkuusta -41 tammikuuhun -42 eversi Aladar Paasonen ja rykmenttiä kutsuttiin Aaverykmentiksi. Taasen JR25 komensi everstiluutnantti Ilmari Pallari. Kartassa Uksjärven eteläpäästä lähtevän Suojujoen ylittivät ponttoonisiltoja ja ruuhia käyttäen ensiksi I/ JR5  5.10. Mutta avuksi lähetetty II/ JR25 muodostettu maihinnousuosasto Uksjärvellä epäonnistui heti alussa joten rykmentti jouduttiin vetämään takaisin. Sama II/JR25 suoritti Suojujoen ylityksen vielä samana iltana ja sai pysyvän sillanpään josta 6.10 sinne siirretyn Kev.os.14 sekä JR5 piti jatkaa etemistä kohti Suojun asemaa ja siitä Muurmannin rataa pohjoista kohti. Katkelma kirjasta Jatkosodan historia osa 3 s.157-158 "Kev.os.14 oli siirtynyt Suojun Tsupan kylään ja aloittanut etemisen Muurmannin radalle. Sivuutettuaan Kentjärven eteläpään se sai klo 14.30 kosketuksen viholliseen.(nähtävästi kartassa oleva pun.alue) Vahvasti miehitetty vihollinen pakotti osaston vetäytymään ja hyökkäys uudistettaisiin seuraavana aamuna". Taasen hyökkäys epäonnistui, -katkelma sotapäiväkirjasta "5,30 Osasto oli hyökkäyslähtölinjalla, mutta juuri kun sen tuli alkaa etenemisensä, saatiin alueelle oman tykistön tulta. Mukana olevan tulenjohtueen, luutnantti M******** ja luutn. S*****, ponnistelusta huolimatta sama toistui vielä kolme kertaa, klo 8,30:een asti." Vihdoin osasto pääsi hyökkäämään mutta joutui taas peräätymään hetken päästä vihollisen vastaiskun vuoksi. Osasto siirrettiin seuraavana aamuna reserviin ja hyökkäystä jatkettiin muiden yhtymien voimin kohti pohjoista ja Suunujokea.

Petroskoin valtaus IK-Kartat

Äänislinna kuvattuna ilmasta

                                   (alareunassa näkyy surullisen kuuluisa Väkiviinatehdas)

Kartat kuvattu 13.9 ja valmistettu 23.9.
Kartta kuvaa Petroskoin läntistä ja kaakkoista aluetta. Tälle alueelle oli  syksyllä -41 komennettu 11.divisioona jonka oli tarkoitus osallistua tätä kautta Petroskoin valtaukseen. Prääsäntie suuntaisesti eteni Jr29, komentajanaan everstiluutnantti Paavo Susitaival. Tien eteläpuolella taisteli tietään pisteeseen 76,0 Eversti Martti Ahon komentama jr50 jossa ovat taistelleet myös viitasaarelaiset pääosin ." 30.9 klo. 1.15-2.15 antoi rykm.kom. puhelimitse hyökkäyskäskyn II/JR50 ylittää etumaisilla osillaan Vilgajoen klo 7. I/JR50 ja III/JR50 seuraavat tässä järjestyksessä. III/JR50 valtaa p.107,6:n maaston ja jokilinjan itään ja tiedustelee Suollusmäen suuntaan, I/JR50 valtaa ja katkaisee maantien p.76.0:n tienhaarasta 1km länteen.II/JR50 valtaa tienhaaran p.76.0 etelästä."(katkelma JR50 sotapäiväkirjasta.) Tässä pisteessä JR50 ja tietä edennyt JR29 kohtasivat ja jatkoivat etenimistä kohti Suollusmäkeä joka oli miehitetty 1.10 aamulla. klo 7.15 JR50 vahvistuksena ollut 32.RajaK ilmoitti saavuttaneensa Äänisjärven rannan lentokentän eteläpuolella. Aamupäivällä Petroskoi on vallattu ja nimikin muutettiin Äänislinnaksi.

Kivennapa/Raasuli

Kartta Tienhaara ja Raasuli painovuosi 1939.

Kartta on hyvin alusta jatkosotaa. Kartassa on merkitty sinisellä katkoviivoituksella rykmenttien rajat Ohtan-Lappalaisenmäen alueella johon suomalaisten eteminen pysäytettiin syyskuussa 1941. Kartta on painettu "vanhojen rajojen" aikaan joten täälläkin alueella on edetty vanhojen rajojen ylitse. Tälle tasalle eteniminen jäi sodan loppupuolelle saakka.
Merkityt rykmentit ovat alhaalta ylöspäin JR28  sekä JR49 jotka kuului Eversti Blickin komentamaan 2.divisioonaan.  JR28 komensi Torsti Kotilainen. Eino Järvisen komentama JR49 toimi sodan alussa II Armeijakunnan reservinä ja se otti kartan kuvaamalla alueella rintamavastuun lokakuussa. JR49 vasemmalle puolelle on kartan mukaan asemissa JR43 ,JR1 ja Lempaalajärven pohjoispuolella JR2. JR43 komensi Eino Vänttinen, rykmentti lakkautettiin joulukuussa. JR1 komensi Lauri Maskula ja JR2:sta Antti Kääriäinen. Edellä mainitut rykmentit kuului 10.divisioonaan.
Myöhemmin tulossa  JR7 III pataljoonan komentajan Tauno Marttisen karttoja Harvasinsuon (Harvasuurisuon) alueelta.

Syvärisarja 2.osa

2. Venäjänkielinen otsikko
Tämä kartta on valmistettu venäjällä 1939 käyttöönotettu 1941 ja nähtävästi sotasaaliin kautta saksalaisille Suomessa painettu versio vuodelta 1942. Kartassa näkyy hyvin huonosti lyijykynämerkintöjä kuten Kuuttilahden (Kutalahti) alkupäässä pohjoisrannalla "valta" joka oli JR4:kin käyttämän lohkon komentopaikan viestikeskus. Lisäksi kartassa on mainittu "kääpä" joka oli puhelinkeskus.Muita kartan merkintöjä ovat "säilä" kanttiini,"Backström" ja "Kalen". Viimeiset viittaa joukkojen päälliköihin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4888557

Syvärisarja 1.osa

1. "P.O.Passi"

Kartan yläreunassa keskellä lukee nimikirjaimet P.O.Passi.Luutnantti Paavo Olavi Passi toimi tällä alueella JR4:n eli punamustanrykmentin II pataljoonan 2.konekiväärikomppanian johtaja 11.1.1943 alkaen. Hän palveli samassa yksikössä sotansa loppuun asti, 25.6.-44 hän menehtyi Nurmoilassa tykistökeskityksessä saamiinsa vammoihin.  Kartassa näkyy hento sininen viiva Syvärin ja Laatokan välissä joka on ollut etulinja. JR4  otti tämän lohkon rintamavastuun toukokuussa -42 saksalaiselta 163.divisioonalta, joka oli sijoitettu tälle alueelle syksyllä-41 valmiiksi aloittamaan hyökkäys Tihvinään kunnes etelästä saapuvat muut saksalaisjoukot olisivat päässeet Leningradin ohitse. Tämä suunnitelmahan ei koskaan toteutunut. Saksalaisille joukoille oli Päämajan määräyksestä jo siirretty avuksi lähes koko 11.divisioona esim. JR50.

Syvärisarja 3.osa

1. 

3.Kartassa näkyy ns. Tiilitehtaan lohkon konekiväärien sekä PST-Tykin ampumasuunnat.Tämäkin kartta saattaa olla JR4 käyttämä. Katkelma JR4:n sotapäiväkirjan liitteestä n:o 32
1.6.1942
 "2. Jr 4 (-I P) on asettunut puolustukseen lohkolla, jonka er. x=2760, y=0200; x=2000, y=0200; x=1600, y=0600 ja vr. Segesanjärven itäpää - Lampi 15,8 - Kovkenitsan länsilaidassa oleva puro - p.,18,6. Oikealla on I/JR45 taktillisesti alistettuna JR24:lle, vasemmalla on III/JR45.
3.Pääpuolustuslinja: Syvärin pohjois- ja länsiranta (Gnilno-kylän itäpuolella oleva saari "Kyläsaari" ml.)
 Eteentyönnetty tukikohta :Syvärissä olevan cap.sanan p:sta n. 500m pohjoiseen oleva "Keskisaari", joka pidetään miehitettynä vain ajankohtina, jolloin saaren itäpuolella olevan vesialueen ja vihollisrannan tähystys omalta rannalta on vaikeaa, kuten esim. pimeinä öinä, sumuisina tai sateisina päivinä y.m."

Blogi avattu

Tervetuloa! Tähän blogiin tullaan sijoittamaan karttamateriaaliani keräämästäni kokoelmasta.