Alla muutamin yksityiskohdin selvitetty 1.divisioonan matka Maaselänkannakselle. Kartat kuuluneet mahdollisesti KTR5:ssa palvelleelle, KTR5 osallistui Petroskoin ja Karhumäen valatukseen sekä kuului Maaselänkannaksen tukitykistöön.
JR60
Petroskoin valtaukseen johtava hyökkäys. Karttaan merkitty Tst. Osasto Paalun Pioneeripataljoona 29:n ja kahden Linnoitusrakennuspataljoonan tekemä hyökkäystie Jadrijärveltä Parakkikylä 1:een. Kevyt Osasto 8, josta oli Kev.Os.10 kanssa muodostettu Taistelu Osasto Rönnqvist (Kev.Os.8 komentajan mukaisesti) ja JR60 merkitty Parakkikylä 2:een. Päivämäärästä päätellen merkinnät tarkoittavat osastojen huoltoa jotka olivat 1.10 vielä kyseisessä kylässä kun taas Kev.Os.8 oli 1.10 ensimmäisenä joukkona III/JR60 perässään (osasto Palkama) tunkeutunut Petroskoihin. Huolto olikin ongelmissa tiettömän taipaleen takana. Tie Parakkikylistä Petroskoihin joka kartassa näkyy on ”Konnotie” eli kapulatie. Konnotietä hyökkäsi kohti Petroskoita Osasto Kari joka oli muodostettu kahdesta JR60 pataljoonasta. Hieman ylöspäin mentäessä on merkintä Kev.Os.10 joka oli 11. divisioonan osasto joka oli alistettu Tst.Os. Rönnqvistiin.
Ylemmällä tiellä joka johtaa Prääsästä Petroskoihin hyökkäsi 11.divisioona jonka hyökkäys pysäytettiin kartankin päivämäärän 28.9 mukaisesti kohtaan johon viiva on vedetty. Hyökkäys jatkui saarrostaen 30.9.
Dennojejärvelle merkitty Pihala. Eli kapteeni Pihalan muodostama Osasto Pihala oli myös ensimmäisten joukossa Petroskoissa.
JR56
Petroskoin valtauksen jälkeen rykmentti siirreettiin lepoon Paloasemankylään. Paloasemankylän maastosta aloitettiin etenemään kohti Karhumäkeä 28.10. Matka kulki Kentjärvi-Uksjärvi kannaksen ja Kontupohjan kautta kohti Käppäselkää. Ensimmäinen merkintä kartalla näkyy Käppäselän pohjoispuolella. Rykmentti oli levossa neljä päivää kyseisessä paikassa 9-14.11. 15. päivä marssi jatkui kohti Karhumäkeä ja ruokailu tapahtui pisteen 104,9 maastossa jonka pohjoispuolelle jäätiin taas lepoon. Teitä kunnostettiin ja hevoset varustettiin talvikuntoon. Päivän kuluessa saavuttiin pisteeseen 132.6 jolloin myös hyökkäyskäsky peruutettiin sekä hevosista oli luovuttu huonojen teiden vuoksi. JR56 osin hyökkäili seuraavina päivinä useasti katkaistakseen rautatien Suurlahden aseman kohdalla.
rykmentin komentajana toiminut eversti Vihma siirrettiin 2.12 kotijoukkoihin ja tilalle tuli komentajaksi everstiluutnantti ”Motti” Matti Aarnio. Rykmentti muiden yhtymien kanssa valmistui jäämään saavutettuihin asemiin ja etulinja kulki lyijykynämerkintöjen (”helminauha”) kohdalla. Näissä asemissa oltiin marraskuun loppuun jolloin aloitettiin Karhumäen valloittamiseen tähtäävä hyökkäys useitten yhtymien voimin. Etelän suunnasta JR56 (osin) ja JR45. Niiden vasemmalta puolelta JR60 ja 2.JääkäriPrikaati johon kuului myös kartan sivuun kirjoitettu JP5 eli JääkäriPataljoona 5 joka oli muodostettu kokonaan Keiteleeltä. 5.12 Karhumäki oli vallattu ja siitä alkoi hyökkäys kohti Poventsaa. Rintama jätettiin tälle tasalle ja alkoi pitkä asemasotavaihe.
 |
| Iso kaupunki lahdessa on Karhumäki. Huomaa pienet lyijykynämerkinnät eripuolilla kaupunkia joissa oli hyökkäävät joukot. Karhumäen eteläpuolella paljon merkintöjä rintamalinjasta komentopaikkoja, rintamalinja, joukkojensidonta-auto (JsA) ?. |
Patteristot 12
Kartta kuvaa Maaselän Krivinlohkon oikeaa reunaa. Lohkolle oli rintamavastuuseen määrätty 1942 kesällä 12. prikaati. Prikaati kokoonpano oli erikoisuus johtuen yhtymän henkilömäärän ja sisällön erilaisuudesta. Prikaati oli tarkoitus muodostaa 6.divisioonan JR12:sta mutta siihen jouduttiin käyttämään myös muita yhtymiä. Prikaatimuodosta luovuttiin 1943 alussa ja siitä tuli taas divisioona. Kartta kuvaa prikaatin tykistön tuliasemia ja kenttävarustuksia. Tykistöön kuuluin Kevyt ja Raskaspatteristo/12 .prikaati. Patteristot olivat muodostettu maaliskuun alussa -42 Kenttätykistörykmentti 14:sta ja ne ottivat rintamavastuun alueella kesäkuun alussa II/KTR11 ja Rask.Patt.21:ltä. Alistetuksi jäi osa KTR5:sta. Taistelevana joukkona etulinjassa oli JR101. (Uusi yhtymä joka oli muodostettu ErP.21 ja 22:sta).
 |
| Tässä näkyy raskaan ja kevyenpatteriston sijoitukset. Vertaa alla olevaan peitepiirroksen linkkiin sota-arkistossa. Käsiala ja tahrat vaikkuttaisivat samalta. Olisiko tämä kartta ollut pohjana peitepiirrokselle. |
 |
| Korsulammen oikealla puolella lyijykynämerkintä: Mitä tarkoittaa, kuka tietää niin kertokoon? |
 |
| Merkkien selitykset kirjasta "Lyhennökset ja taktilliset merkit" vuodelta 1941. Kuulunut I/JR51 vääpelille. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti