Teikarsaaren taistelut

Viipurinlahti -44




Teikarsaari

Kartta vuodelta -41 kertoo että sitä on voitu käyttää kesän -41 hyökkäyssodasssa ja/tai vastaavasti kesän -44 torjuntataisteluissa. Jo Talvisodassa Teikarsaaressa käytiin rajuja ja verisiä taisteluita.

Kesällä -41 Teikarsaari vallattiin ilman tykistön tukea ylläköllä ja nopeasti. Vihollisella oli noin 100 varusmiestä puolustamassa saarta. Valtauksen suoritti 2 RannikkoPrikaatille (ISuomRPr) alistettu Tst Os. Miettinen komentajansa majuri Martti Miettisen mukaan. Osaston rungon muodosti Os.Vuorela (Rannikkopataljoona 2=RP2). Taistelut Teikarsaaresta painottuvat enemmän sodan loppupuolelle.

Neuvostoliitto halusi miehittää Teikarsaaren suojatakseen Viipurinlahden ylityksien vasemman sivusta. 30.6-44 suomalaiset huomasivat maihinnousualusten tulevan Teikarsaarta kohden. 25:llä veneellä tehty maihinnousu suojasavuin ja vahvan tykistön tukemana onnistui ja vihollinen ajoi suomalaisjoukot saaren pohjoispäähän johon saatiin jätettyä sillanpää asema (piirretty karttaan). Vuorokauden vaihduttua suomalaiset siirsivät kolme komppaniaa lisäjoukkoja saaren sillanpäähän puolustuksesta vastanneen IV linnakkeiston tueksi ja avuksi. Aamu seitsemään mennessä vihollinen oli lyöty ja myös niiden yrittämä uusi maihinnousu lyötiin takaisin.

Heinäkuun 2.päivä viholliset saivat uuden hyökkäysmääräyksen Viipurinlahden saariin ja sen suorittaminen venyi 4.7. asti. Vihollisen rykmentti (JR160) lähti suorittamaan maihinnousua Johanneksesta ja yksi pataljoona eksyi vahingossa Melansaareen ja suomalaiset tuhosivat tämän lähes kokonaan. Lisäksi suomalaisten tykistö sai kahteen maihinnousualukseen täysosuman joten nekin oli jo poispelistä. Vihollinen aloitti maihinnousun suoritettuaan, jota tuettiin voimakkailla ilmahyökkäyksillä, etenemisen saaren pohjois ja eteläpäitä kohden. Suomalaisten suorittamat vastaiskut ja kosketuksen pitäminen kokoajan päättyi toisen maihinnousuosaston lyömiseen ja pakottamiseen mereen. Toinen osasto sinnitteli saarella uuden maihinnousuosaston saapumiseen saakka. Neuvostoliittolaisen 160.rykmentin tappiot olivat kovat. 1136 miehestä palasi vain 82. Sekä 4:stä 45mm tykistä, 4:stä 76mm kanuunasta, 6:sta 120mm krh:sta ja kaikista jalkaväen aseista palasi vain 79 kivääriä ja konepistoolia.

Miehitys Teikarsaaressa vaihtui lopullisesti 5.7 kun neuvostoliittolaiset saivat lisäjoukkoja ja aseita. Suomalaisten oli vuoro uida pois saaresta ja vihollistietojen mukaan saarelle haudattiin 900 suomalaista sotilasta. Taistelu Teikarsaaresta on yksi unohdettu ja katkerimpia taisteluja Jatkosodan torjuntataisteluissa. Vihollinen sai näin edulliset asemat Suomen mantereeseen suoritettaviin maihinnousuihin jotka saksalaiset torjuivat yhtä lukuunottamatta. Viipurinlahden ylimenon ja mahdollisen mantereen valtaaminen olisi aiheuttanut todella vaikean tilanteen suomalaisjoukoille joita oli Viipurinlahden itäpuolella useita divisioonia.



Majuri Miettinen joutui vielä syyskuun 15.päivä Suursaaressa erikoiseen tilanteeseen kun saksalaisosastot ajoivat rauhallisesti saaren rantaan ja ilmoittivat että miehittävät saaren. Miettisen varoittelusta huolimatta saksalaiset eivät poistuneet saaresta ja siirtyivät rauhallisesti kävellen tuliasemiin rantaan odottamaan lisäjoukkoja. Miettisellä oli omat ohjeet toimintaa varten ja niinpä Suursaaressakin aloitettiin sota entisiä aseveljiä vastaan.

Teikarsaaren kartta vuodelta 1940, piirretty lyijykynällä suomalaisten sillanpää ja sulkulinja saaren pohjoispäässä. 

Vilaniemestä suomalaiset "ruokki" saarien miehitystä.

 

Piisaari-Tiurinsaari kartta (ote merikortista). Koivistolaisten paratiisi, ENNEN sotaa.

Toivottavasti tuo laki ei ole enää voimassa???